Tässä poikkeuksellisessa hankkeessa ovat mukana Jyväskylän kaupunki, poliisi, keskustan kauppakeskukset, Keski-Suomen hyvinvointialue ja Securitas. Hankkeen tarkoituksena on parantaa keskustassa liikkuvien turvallisuudentunnetta.
– Saimme palautetta keskustan rauhattomasta toiminnasta yrittäjiltä ja keskustassa asioivilta henkilöiltä, minkä vuoksi aloimme pohtimaan vaikutusmahdollisuuksiamme. Keskeisimpänä toimenpiteenä esitimme järjestyksenvalvontapilottia, jonka suunnittelussa tehtiin tiivistä yhteistyötä poliisin kanssa, kertoo Jyväskylän kaupungin kansliapäällikkö Heli Leinonkoski Keskisuomalaisen artikkelissa.
Pilotin luvat ja toimialueet
Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista 28 § mahdollistaa järjestyksenvalvojan asettamisen poliisin tai rajavartiolaitoksen avuksi (PRJV) yhdeksässä erilaisessa julkisessa tai julkisluontoisessa paikassa. Asettajana on luvan haltija, ja luvan myöntää poliisi. Jyväskylän keskusta-alueella sijaitsevat yksityiset kauppakeskukset, hyvinvointialueeseen kuuluvat sosiaalihuollon toimipisteet ja liikenneasemat ovat kukin hakeneet omaa lupaansa. Lisäksi luvanhaltijat ovat tehneet jokainen oman erillisen toimeksiantosopimuksensa Securitaksen kanssa, ja sopineet kaupungin kanssa yhteishankinnasta.
– Poikkeuksellisen pilotista tekee nimenomaan yhteishankinta, kertoo Securitaksen Jyväskylän seudun yksikön päällikkö ja vastaava hoitaja Janne Mönkkönen. Tavallisesti jokainen toimeksiantaja ostaa palvelua vain omalle toimialueelleen. Julkisen kilpailutuksen ja yhteishankinnan myötä pilottiin osallistuvat luvanhaltijat saavat jaettua sekä kustannuksen että resurssin. Jokaisen ei siis tarvitse ostaa omaa järjestyksenvalvontapalvelua toimipaikkansa välittömään läheisyyteen.
Jyväskylän ruutukaavainen ydinkeskusta on hyvin tiivis, ja luvanhaltijat sijaitseva lähellä toisiaan. Esimerkiksi Kompassin eli Kauppakadun ja Asemakadun risteyksen kulmissa on neljä kauppakeskusta. Kunkin kauppakeskuksen PRJV-lupa kattaa rakennuksen alueen sekä välittömän läheisyyden, joka ulottuu vähintään jalkakäytävän leveyden verran rakennuksen ympärille. Kun Securitas nyt vastaa kaikkien neljän kauppakeskuksen järjestyksenvalvonnasta niiden välittömässä läheisyydessä, voidaan toimialueiden mieltää olevan yksi iso kokonaisuus.
– Lainopillinen terminologia saattaa kuulostaa kapulakieliseltä, mutta asia on lopulta yksinkertainen. Tätä voisi verrata palapeliin, Mönkkönen jatkaa.
Tiivis yhteistyö poliisin kanssa – ei rambopartio
Järjestyksenvalvojien työn ykkösprioriteetti on turvallisuuden varmistaminen. Omaa tai toisten turvallisuutta ei saa toiminnallaan vaarantaa. Esimerkiksi kävelykadulla jokaisen on sopeutettava oma nopeutensa jalankulkijoiden mukaiseksi eikä se saa ylittää 20 km/h. Toinen keskeinen tehtävä on häiriökäyttäytymiseen puuttuminen, kuten häiritsevä päihteiden käyttö tai julkisilla paikoilla majoittuminen. Järjestyksenvalvojat neuvovat, auttavat ja opastavat ihmisiä. Tärkeää on myös hyvä vuorovaikutus nuorten kanssa, he viettävät keskustassa paljon aikaa.
– Toiminnan on oltava tasapuolista ja sovinnollisuutta edistävää. Perusoikeudet on huomioitava yhtä aikaa eri ikä- ja väestöryhmien näkökulmista, Mönkkönen korostaa.
Mönkkösen mukaan Jyväskylän keskusta on asiakasryhmien ja tehtävien kannalta samankaltainen kuin muutkin Suomen suuret kaupungit. Hän myöntää toimeksiannon olevan kuitenkin vaativa. Häiriökäyttäytymistä on pystyttävä vähentämään. Poistamistilanteissa lähtökohta on aina puhuminen. Toimenpiteen perusteen kertominen on velvollisuus, ja kehenkään ei kosketa ilman asiallisia perusteita.
– Kaikki tehtävään valitut järjestyksenvalvojat ovat kokeneita ja koulutettuja. Heillä on hyvä voimankäytön osaaminen sekä riittävä maltti, jotta siihen ei tarvitse turvautua, Mönkkönen toteaa.
Pilottihankkeessa toimivilla järjestyksenvalvojilla ei ole valvonnan ohessa muita määräaikaistehtäviä. Tämä parantaa toiminnan laatua, kun henkilöresurssit voidaan kohdistaa kokonaan yhden tehtävän hoitamiseen eikä tarvitse siirtyä muihin kohteisiin vuoron aikana.
Poliisi ja Securitas tekevät kokeilun ajan tiivistä yhteistyötä. Järjestyksenvalvojien kautta poliisi saa mahdollisesti nopeammin tiedon keskustassa tapahtuvista häiriöistä.
– Kyseessä ei kuitenkaan ole mikään rambopartio tai kaupungin sheriffi, vaan toimimme täsmällisesti lakien, asetusten ja niiden lupien mukaisesti, minkä puitteissa meidät on järjestyksenvalvontatehtäviin asetettu, Mönkköinen painottaa.
Jalkaisin liikkuvat järjestyksenvalvojat työskentelevät kauppakeskusten aukioloaikoja mukaillen kello 10 -18 sekä tarvittaessa arkipyhinä ja erilaisten tapahtumien aikana.
Pilottihanke on suunniteltu vuoden mittaiseksi. Hanke alkoi kesäkuun 2025 alussa ja sen on määrä päättyä toukokuun 2026 lopussa.
Kuvassa järjestyksenvalvojamme Nina Hakkarainen ja Jussi Yliluoma.
Linkki KSML:n aiheesta kirjoittamaan artikkeliin
