Tässä poikkeuksellisessa hankkeessa ovat mukana Jyväskylän kaupunki, poliisi, keskustan kauppakeskukset, Keski-Suomen hyvinvointialue ja Securitas tarkoituksena parantaa keskustassa liikkuvien turvallisuudentunnetta.
– Saimme palautetta keskustan rauhattomasta toiminnasta yrittäjiltä ja keskustassa asioivilta henkilöiltä, minkä vuoksi aloimme pohtimaan vaikutusmahdollisuuksiamme. Keskeisimpänä toimenpiteenä esitimme järjestyksenvalvontapilottia, jonka suunnittelussa tehtiin tiivistä yhteistyötä poliisin kanssa, kertoo Jyväskylän kaupungin kansliapäällikkö Heli Leinonkoski Keskisuomalaisen artikkelissa.
Nykylainsäädännön mukaan järjestyksenvalvontaa ei ole mahdollista laajentaa katualueille, mutta tästä on pystytty poikkeamaan kuitenkin lakia noudattaen toimimalla yhteistyössä keskustan eri toimijoiden kesken ja yhdistämällä jokaisen erillinen PRJV:n (poliisin ja rajavartiolaitoksen avuksi asetettu järjestyksenvalvoja) asettamislupa yhtenäiseksi valvontakokonaisuudeksi.
– Jyväskylän ydinkeskusta on tiivis ja katualueen valvonnan mahdollistaa se, että mukana on keskustan kauppakeskukset ja lukuisat muut keskustan toimijat, joilla on lain mukaan mahdollisuus järjestää järjestyksenvalvontaa myös toimintapisteidensä välittömään läheisyyteen eli osittain katualueelle ja kulkuväylille. Ajatuksena on, että voisimme kaupunkina vaikuttaa myös laajemmin lainsäädäntöön tavalla, joka helpottaisi keskustojen valvontaa muissakin kaupungeissa, Leinonkoski artikkelissa kertoo.
Vuoden kestävä pilottihanke
Pilottihankkeen on tarkoitus kestää vuoden ja sen aikana kaksi jalkaisin liikkuvaa järjestyksenvalvojaa valvoo Jyväskylän keskustan aluetta. Heillä on tavanomaiset järjestyksenvalvontaan kuuluvat poliisin myöntämät oikeudet puuttua häiriöihin toiminta-alueella, kuten kauppakeskuksessa ja sen edustalla.
– Jos on syy esimerkiksi poistaa henkilö alueelta, niin sen pitäisi onnistua lähtökohtaisesti puhumalla. Järjestyksenvalvojilla on erittäin hyvä voimankäytön osaaminen siitä syystä, että sitä ei tarvitsisi ikinä käyttää, Securitaksen Jyväskylän seudun yksikön päällikkö Janne Mönkkönen sanoo.
Järjestyksenvalvojat voivat puuttua keskustassa esimerkiksi häiritsevään päihteiden käyttöön tai julkisissa tiloissa majoittumiseen. Tehtäviin kuuluu niin ikään ihmisten neuvontaa, auttamista ja opastamista ja he voivat tarvittaessa huomauttaa myös liikennerikkomuksista, kuten väärinpysäkönnistä kävelykadulla. Tärkeää on myös hyvä vuorovaikutus nuorten kanssa, jotka viettävät keskustassa paljon aikaa.
– Turvallisuus on ykkösprioriteetti, johon pyritään toimimalla tasapuolisesti sovinnollisuutta edistäen, Mönkkönen jatkaa.
Tiivis yhteistyö poliisin kanssa – ei rambopartio
Mönkkösen mukaan keskusta on asiakasryhmien ja tehtävien kannalta samankaltainen kuin muutkin Suomen suuret kaupungit. Hän myöntää toimeksiannon olevan kuitenkin vaativa.
– Tehtävä vaatii kokemusta, oman toimivallan rajat on tunnistettava ja malttia käytettävä. Kaikki tehtävään valitut ovat kokeneita ja koulutettuja työntekijöitä, hän vakuuttaa.
Pilottihankkeessa toimivilla järjestyksenvalvojilla ei ole valvonnan ohessa muita määräaikaistehtäviä, mikä parantaa valvonnan laatua, kun henkilöresurssit voidaan kohdistaa kokonaan yhden tehtävän hoitamiseen eikä tarvitse siirtyä eri kohteisiin vuoron aikana.
Poliisi ja Securitas tekevät kokeilun ajan tiivistä yhteistyötä. Järjestyksenvalvojien kautta poliisi saa mahdollisesti nopeammin tiedon keskustassa tapahtuvista häiriöistä.
– Kyseessä ei ole rambopartio tai kaupungin sheriffi, vaan toimimme niiden lupien mukaisesti, mitkä meille on annettu, lain ja poliisiin ohjeistuksen mukaisesti, Mönkköinen painottaa.
Järjestyksenvalvojat työskentelevät kauppakeskusten aukioloaikoja mukaillen kello 10 -18 sekä tarvittaessa arkipyhinä ja erilaisten tapahtumien aikana. Kokeilu on alkanut 2.6.2025.
Kuvassa järjestyksenvalvojamme Nina Hakkarainen ja Jussi Yliluoma.
Linkki KSML:n aiheesta kirjoittamaan artikkeliin
