Olen lähdössä keikalle kauppakeskukseen turvaamaan orkesterin soittoa ja väliajalla heidän soittimiaan. Todennäköistä on, että tässä tapahtumassa seisoskellaan ja hymyillään, vastataan paljon kysymykseen "mitäs tässä nyt tapahtuu" ja autetaan asiakkaita löytämään kauppakeskuksen eri liikkeitä. Ensi kuulemalta voisi luulla, että tulossa olisi "tylsä keikka". Jälkeenpäin kotiin tullessani voin kuitenkin todeta, että tylsästä ei ollut tietoakaan.
Keikkani alkaa hymyillen ja tuttuja tervehtien. Paikalle saapuu näkörajoitteinen fani, jolle etsitään tuolia. Eräs isä haluaisi kuvan pojastaan orkesterin rumpuja soittamassa – samalla unohtaen, että lupa tarvitaan. Kesken konsertin alkaa kauppakeskuksen palokuulutus, "Tämä on automaattinen...älkää käyttäkö hissiä." Orkesterin tauon aikana kookkaampi mieshenkilö tulee kysymään tietä haluamaansa liikkeeseen. Kerron, että voimme yhdessä katsoa infotaulusta ja ohjaan siihen suuntaan. Mies lähtee osoittamaani suuntaan, huutaen samalla muutamia epäkorrekteja fraaseja. Kaiken keskellä minun tulee muistaa hymyillä ja olla rauhallinen, sillä vähintään kaksisataa silmäparia arvioi, miten reagoin muuttuvissa tilanteissa.
Mikä kumma se on, mikä vetää minut aina uudelleen ja uudelleen Securitas Eventsin järjestyksenvalvontakeikoille? Ensimmäisestä keikastani kolme vuotta sitten olisi pitänyt tajuta homman nimi. Ensin en meinannut löytää paikalle ja kotiin lähtiessä olin liikenteenohjauskeikasta kuin uitettu koira – vettä satoi koko keikan ajan.
Keikat ovat kuitenkin tarjonneet minulle mahdollisuuden kokea monenlaista loistavien työkavereiden ja esimiesten kanssa. On hienoa, että keikoilla on usein mukana todella kokeneita kollegoja, joilta voi oppia paljon. Itsekin voi uudemmille kollegoille opettaa omia taitojaan. Olen työskennellyt monenlaisilla keikoilla, kuten keskustan pikaruokaravintolassa vappuyönä, turvatarkastuksessa valtionvierailussa, liikenteenohjauksessa rallitapahtumassa ja festareilla, joista erityisesti mieleen jääneenä normaali suorathousut-keikka ja minä makaamassa vessanlattialla vatsallani herättelemässä oven alta vessaan nukahtanutta. Lisäksi paljon muita muistorikkaita tapahtumia on jäänyt matkan varrella taskuuni.
Tapahtumaturvallisuuden puolella tilaisuudet vaihtelevat jatkuvasti. Kahta samanlaista päivää ei todennäköisesti tule koskaan. Tapahtumissa työskentelevältä järjestyksenvalvojalta vaaditaan koulutuksen lisäksi muuntautumiskykyä sekä kuuntelu- ja asiakaspalvelutaitoa. Työssä täytyy olla kiinnostunut ihmisistä ja sen myötä asenne ratkaisee aina! Minä satun tykkäämään tällaisesta työstä.
Jäin omasta työstäni toimivapaalle vuodeksi ja keikkailu on tuonut minulle mahdollisuuden tehdä työtä Securitas Oy:lle. Keikkailun lisäksi työskentelen nyt pääsääntöisesti Messukeskuksen Kokoustamossa palvelukoordinaattorina. Siinä työssä pääsen näkemään tapahtumat taas uudesta näkökulmasta. Mitä ensi vuonna, sitähän ei voi vielä tietää.
Tia
