Mikään rakennus ei kuvasta digitaalista yhteiskuntaamme paremmin kuin datakeskus.
Datakeskukset mahdollistavat monet arkipäiväiset palvelut, joihin luotamme päivittäin, kuten maksuliikenteen, viestinnän, pilvipalvelut sekä video- ja musiikkisisältöjen suoratoiston. Samalla ne ovat myös tulevaisuuden teknologioiden, kuten tekoälyn ja pilvilaskennan, perusta.
Kun riippuvuutemme datakeskuksista kasvaa, myös niiden toimintavarmuuden merkitys korostuu. Juuri tässä kehityksessä näkyy yksi turvallisuusalan suurimmista muutoksista: turvallisuus ei enää rajoitu kohteen fyysisiin rajoihin.
Turvallisuus ei pääty aidalle
Perinteisesti turvallisuus on rakentunut selkeän periaatteen ympärille: määritellään alue, hallitaan kulkua, valvotaan ympäristöä ja reagoidaan uhkiin.
Nämä perusasiat ovat edelleen välttämättömiä. Datakeskusten kohdalla ne ovat kuitenkin vasta lähtökohta.
Vaikka datakeskus sijaitsee yhdessä fyysisessä kohteessa, sen toiminta riippuu laajasta verkostosta, joka ulottuu kauas laitoksen ulkopuolelle. Sähkö tulee sähköverkoista ja sähköasemilta, tietoliikenne valokuitu- ja televerkoista, ja toiminta edellyttää lisäksi vettä, liikenneinfrastruktuuria, teknologiaa, toimittajia sekä osaavaa henkilöstöä.
Samalla datakeskuksiin vaikuttavat monet ulkoiset tekijät. Sääntely voi muuttua, paikalliset yhteisöt voivat vastustaa hankkeita ja geopoliittiset tapahtumat voivat häiritä toimitusketjuja tai infrastruktuuria.
Nämä eivät ole erillisiä riskejä. Ne muodostavat verkoston, jossa yhden tekijän vaikutukset voivat nopeasti heijastua muihin. Viranomaispäätös voi käynnistää julkisen keskustelun, joka johtaa poliittiseen paineeseen tai protesteihin. Häiriö kriittisessä infrastruktuurissa voi puolestaan vaikuttaa samanaikaisesti lukuisiin organisaatioihin.
Todellinen resilienssi edellyttääkin paitsi yksittäisten riskien tunnistamista myös niiden välisten yhteyksien ymmärtämistä.
Milton Plet, Securitasin Global Clients Data Center Groupin johtaja, kiteyttää muutoksen osuvasti:
"Datakeskukset määrittelevät turvallisuusympäristöä uudelleen. Niiden toimintavarmuus perustuu ekosysteemiin, joka ulottuu paljon fyysistä kohdetta laajemmalle.
Tehokas turvallisuus edellyttää kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa suojataan infrastruktuuria, teknologiaa, toimitusketjuja ja ihmisiä. Menestystä ei enää mitata yhden kohteen suojaamisella, vaan koko toimintaa tukevan ekosysteemin turvaamisella."
Kun häiriö tapahtuu muualla
Hyvä esimerkki tästä nähtiin Berliinissä tammikuussa 2026.
Aktivistit sytyttivät palamaan kaapelisillan Lichterfelden lämpö- ja voimalaitoksella. Tämän seurauksena noin 40 000 kotitaloutta ja 2 200 yritystä jäi ilman sähköä. Häiriöt jatkuivat useiden päivien ajan ja vaikuttivat muun muassa mobiiliverkkoihin, polttoainejakeluun, kouluihin, sairaaloihin ja hoivakoteihin.
Mikään näistä organisaatioista ei ollut hyökkäyksen kohteena. Silti niiden toiminta häiriintyi.
Datakeskuksille tapaus havainnollistaa olennaisen muutoksen turvallisuusajattelussa: riskitilanne voi muuttua, vaikka mitään ei tapahtuisi omassa kohteessa. Turvallisuusjärjestelmät voivat toimia normaalisti ja fyysinen suojaus olla kunnossa, mutta muualla tapahtuva häiriö voi silti vaikuttaa merkittävästi toimintaan.
Sophie Cairney, Securitas Risk Intelligencein Intelligence Solutions and Consultancy Manager, korostaa samaa näkökulmaa:
"Datakeskusten merkittävimmät riskit syntyvät nykyään usein fyysisen turvallisuuskehän ulkopuolella. Toimijoiden on ymmärrettävä geopoliittisia, operatiivisia, sääntelyyn liittyviä ja yhteiskunnallisia riskejä sekä niiden vaikutuksia liiketoimintaan."
Näin rakennetaan resilienssiä
Turvallisuuden uusi toimintaympäristö edellyttää kolmea keskeistä kyvykkyyttä: näkyvyyttä, ymmärrystä ja toimintakykyä.
1. Näe, mitä ympärillä tapahtuu
Resilienssi alkaa näkyvyydestä.
Kameravalvonta, kulunvalvonta, etävalvonta ja turvallisuushenkilöstö tarjoavat näkymän siihen, mitä datakeskuksen ympärillä tapahtuu. Se ei kuitenkaan enää riitä.
Organisaatioiden on seurattava myös infrastruktuuria, toimitusketjuja, sääntelyä, yhteiskunnallisia ilmiöitä ja geopoliittisia kehityskulkuja. Vain näin voidaan tunnistaa nousevat riskit ennen kuin ne vaikuttavat liiketoimintaan.
2. Ymmärrä, mikä on merkityksellistä
Tietoa on enemmän kuin koskaan. Kaikki tieto ei kuitenkaan ole yhtä tärkeää.
Paikallinen mielenosoitus, sääntelymuutos tai infrastruktuurihäiriö voi ensi silmäyksellä vaikuttaa asiaankuulumattomalta. Oikeassa kontekstissa se voi kuitenkin olla varhainen merkki kehityksestä, jolla on merkittäviä vaikutuksia tulevaisuudessa.
Riskitiedon ja turvallisuusosaamisen yhdistäminen auttaa erottamaan olennaiset signaalit taustakohinasta.
3. Toimi ajoissa
Ymmärrys mahdollistaa päätöksenteon.
Toimenpiteet voivat tarkoittaa turvallisuusjärjestelyjen muuttamista, resurssien siirtämistä tai henkilöstön valmistautumista mahdollisiin häiriöihin. Tarkoitus ei ole reagoida jokaiseen signaaliin, vaan tunnistaa merkitykselliset kehityskulut riittävän ajoissa.
Parhaimmillaan organisaatio siirtyy häiriöihin reagoimisesta niiden ennakointiin.
Näkymä turvallisuuden tulevaisuuteen
Perinteinen turvallisuuskehä ei ole katoamassa. Kulunhallinta, valvonta ja häiriötilanteisiin reagointi säilyvät turvallisuuden perustana.
Niiden rinnalle on kuitenkin noussut uusi vaatimus: kyky ymmärtää laajempaa toimintaympäristöä.
Datakeskukset näyttävät suunnan koko turvallisuusalalle. Mitä riippuvaisempia organisaatiot ovat verkottuneesta infrastruktuurista, teknologiasta, toimitusketjuista ja ulkoisista kumppaneista, sitä tärkeämmäksi tulee kyky nähdä fyysisen kohteen ulkopuolelle.
Tulevaisuudessa resilienssi ei synny vain siitä, kuinka hyvin organisaatio suojaa omat tilansa. Se syntyy kyvystä tunnistaa toimintaympäristön muutokset ajoissa, ymmärtää niiden vaikutukset ja tehdä oikeita päätöksiä ennen kuin häiriöistä tulee todellisia ongelmia.
Datakeskukset rakentavat digitaalista tulevaisuuttamme. Samalla ne näyttävät, miltä myös turvallisuuden tulevaisuus tulee näyttämään.