Kesäni vartijana

Uskomatonta, että vasta muutama kuukausi sitten puin ensimmäisiä kertoja päälleni Securitaksen toimipuvun ja lähdin uteliaana ensimmäiseen oppivuorooni. En ollut aikaisemmin työskennellyt vartijana, mutta halusin haastaa itseni kokeilemaan jotain uutta.

Aikaisemmin luulin, että vartijan työ koostuu päivittäisistä kiinniotoista, painimisesta ja muusta "actionista", mutta yllätyin miten rauhallista työ voi olla – toki tämä riippuu myös tehtävästä. Itse työskentelin kesän pääsääntöisesti 24patrol vartijana, eli liikuin autolla kohteesta toiseen vartijakäyntejä tehden, kohteiden avauksia ja sulkuja suorittaen ja vartijakutsuhälytyksiä vastaanottaen.

Kesä kului omalta osaltani siis lähes kokonaan Securitaksen toimipuvussa, mutta voisin silti sanoa, että aika oli yksi elämäni tapahtumarikkaimmista ja sain paljon hyviä ystäviä. Työkaverit olivatkin tässä kesässä parasta. Heidän ansiostaan töissä jaksoi hyvin vaikka työajat koin välillä rankoiksi. Saatoin kertoa mieltä painavat asiat kollegoille, sillä he osasivat samaistua niihin. Koin, että minut otettiin hyvin porukkaan mukaan, työilmapiiri oli rento ja työkaverit kaikin puolin joustavia ja ystävällisiä.

Mielestäni pärjäsin työssä hyvin ja sain siitä myös paljon. Maailmankuvani on ehkä vähän muuttunut ja osaan arvostaa taas hiukan enemmän sitä, mitä minulla on ja olla kiitollinen kaikista ystävistäni ja perheeni tuesta. Vartijan työssä olen nähnyt ihmisluonteen karutkin puolet, mutta myös parhaimmat. Olen oppinut olemaan kärsivällinen ja sosiaaliset taidot tukalissakin tilanteissa ovat parantuneet. Mielestäni osaan nyt entistäkin paremmin lähestyä ihmisiä, tulivatpa he mistä kulttuureista tai olosuhteista tahansa.

Tilannetaju ja maalaisjärki kulkevat vartijan työssä käsi kädessä. On osattava tehdä oikeita päätöksiä lain sallimissa rajoissa nopeasti ja paineenkin alaisena. Täytyy olla myös hyvä itsetunto, eikä saa ottaa itseensä helposti, sillä silloin tällöin saa kuulla mitä ilkeimpiäkin asioita. Se ei tunnu mukavalta, mutta ne pitää vain "ignoorata" ja myöhemmin kahvitauolla nauraa asialle työkaverin kanssa. Huumorintaju onkin iso valttikortti tässä työssä, nimittäin nauramalla kaikki asiat ovat helpottaneet - täytyy myös muistaa nauraa itselleen.

Hyvää ja tärkeää työtä vartijat tekevät, vaikka joutuvat kuulemaan itsestään paljon ikävää ulkopuolisilta. Siitäkin huolimatta osaamme kantaa itseämme ja työnantajamme logoa ylpeydellä ja luoda turvallisuuden tuntua ympärille.

Viimeinen työvuoroni on nyt kuitenkin takana ja kesäni vartijana on ohi. Lähden syyskuussa Hollantiin laajentamaan maailmankuvaani ja kielitaitoani. Vaihdon jälkeen minulla alkaisi työharjoittelu ja ajattelin tulla helmikuussa takaisin Securitakselle, mutta tällä kertaa sitten toimiston puolelle. Toivottavasti saan paikan ja pääsen taas näkemään hauskoja työkavereitani ja kehittämään turvallisuutta toisella tavalla.

Anna